Suomen suurlähettiläs Hannu Kyröläinen

Saksaksi / Auf deutsch>>
  1. Suomen tasavallan synnyn historian kuvaileminen omin sanoin lyhyesti.

Suomen tasavallan itsenäistymisen taustalla oli kansallinen herääminen. Se oli pitkä prosessi,  joka lepäsi niin kulttuurisen omaleimaisuuden löytämisen kuin kansantalouden kulmakivien luomisen varassa.  Suomen kielen vakiintuminen kirjakieleksi ja suomenkielisen kirjallisuuden nousu olivat osa kehitystä. Sitä tuki kansakoulun (Volksschule) perustaminen 1866 antamaan peruskoulutusta omalla äidinkielellä.  Poliittinen herääminen kehittyi vähitellen itsenäisyystahdoksi, jonka toteutumista valtiollisena itsenäisyytenä 6.12.1917 alkaen vauhditti Euroopan tilanteen luoma mahdollisuuden ikkunan hyväksikäyttö.

  1. Minkälainen on Suomi100-juhlavuoden ohjelma (laajuus) ja sen kohokohdat?

Suomi100-juhlavuoden teema on ”yhdessä”.  Sen mukaisesti vuotta vietetään suomalaisten ja Suomen ystävien yhteistyönä.  Juhlavuosi käynnistyi vuoden 2017 alussa ja huipentuu itsenäisyyspäivän 6.12. viettoon. Vuoden ensimmäinen kolmannes luotaa Suomen valtion satavuotista historiaa ja siihen osui suuria urheilutapahtumia kuten hiihdon MM-kisat Lahdessa ja taitoluistelun MM-kisat Helsingissä. Kesä-Suomessa satavuotiasta juhlistetaan paljon ulkona Suomen suvesta nauttien. Syksyn kynnyksellä, elokuun kolmantena viikonloppuna koittaa tapahtumien superviikonloppu, josta alkaa lähtölaskenta Sata päivää sataan.

  1. Miten Suomi100 ohjelma näkyy Itävallassa?

Juhliminen ei rajoitu Suomeen.  Täällä Itävallassa meillä on ohjelmassa lukuisia tapahtumia, joita ”yhdessä”-tunnuslauseen mukaisesti järjestetään monien kumppaneiden kanssa. Tapahtumien aiheet vaihtelevat elokuvasta kirjallisuuteen, koulusta kuusenistutukseen, rakentamisesta urheiluun. Itse nostaisin erityisesti esille Itävallassa maaliskuussa järjestyt Special Olympics –talvikisat, joissa Suomen 34 urheilijan joukkue Suomi100-hengessä saalisti 24 mitalia. Odotan myös  Tulevaisuuden kuusen istutusta, joka Wienin kaupungin ystävällisellä myötävaikutuksella tapahtuu syyskuussa Rudolfsparkissa.

  1. Miten arviotte Suomen seuraavan 100 vuoden poliittisen ja taloudellisen kehityksen?

Onneksi lopuksi tuli helppo kysymys! Olisivatkohan Suomen itsenäisyyden puuhamiehet ja naiset reilu sata vuotta sitten ryhtyneet itsenäisyyshankkeeseen, jos he olisivat tienneet, mitä edessä oli: kansalaissota, kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja yksi Saksaa vastaan, pula-aikoja, mutta myös kansallinen eheytyminen, taloudellinen vaurastuminen, tasa-arvo, olympiakisat, Nokia, eurooppalaisen yhteyden vahvistuminen EU-jäsenyydeksi. Kun tulevaisuuden riskejä ja saavutuksia ei voi punnita, ratkaisevaa on luottamus omaan itseensä ja kykyyn menestyä.  Uskon, että suomalaiset säilyttävät tulevaisuudenuskonsa ja sen varassa rakentavat tulevaisuuttaan seuraavan vuosisadan.

Hannu Kyröläinen:

Suurlähettiläs Hannu Kyröläinen aloitti Wienin suurlähetystön päällikkönä 1.9.2016.

Kyröläinen saapuu Wieniin Helsingistä, jossa hän on viime vuosina toiminut mm. tasavallan presidentin kestävän kehityksen neuvonantajana, turvallisuuspolitiikan johtavana asiantuntijana ja Lähi-idän joukkotuhoaseiden riisuntaan liittyvässä tehtävässä.

Suurlähettiläs Kyröläisellä on pitkä kokemus ulkoasiainhallinnon palveluksessa. Hän on aiemmin toiminut Suomen suurlähettiläänä Prahassa (vuosina 2007–2010) sekä mm. globaaliasioiden osaston osastopäällikkönä ja EU:n ja Länsi-Euroopan yksikön päällikkönä. Hän on myös palvellut Suomen YK-edustustossa New Yorkissa ja Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä. Kyröläinen on tullut ulkoasiainhallinnon palvelukseen vuonna 1982.

Komennus Itävallassa on Kyröläiselle mieluinen. Tehtävässä yhdistyvät monenvälinen YK-toiminta sekä Suomen ja Itävallan kahdenväliset suhteet, mikä on ainutlaatuista Suomen edustustokentässä.
Suurlähettiläs Kyröläisellä ja hänen vaimollaan on yksi aikuinen tytär.